Kuntotarkastus tuo turvaa asuntokauppaan

Kuntotarkastus tuo turvaa asuntokauppaan ja on niin asunnon myyjän kuin ostajan etu. Kuntotarkastuksen voi tilata myyjä, ostaja, kiinteistönvälittäjä tai osapuolet yhdessä, mutta siihen tulee aina olla kohteen omistajan lupa. Kuntotarkastuksen on tarkoitus tarjota asuntokaupan osapuolille luotettavaa tietoa myytävänä olevan asunnon kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista käyttöturvallisuus- tai terveysriskeistä. 

Ennen asuntokauppaa tehty kuntotarkastus voi jopa nopeuttaa kodin myyntiaikaa. Tällöin myyjän on mahdollista tehdä pieniä korjauksia asuntoon jo ennen asunnon myyntiin laittoa. Puolueeton tutkimus kohteen kunnosta tekee myös asunnon hinnoittelusta helpompaa. 

Kuntotarkastuksen tekijä tulee valita huolellisesti, sillä pahimmassa tapauksessa epäpätevän tarkastajan puuttellinen kuntotarkastusraportti voi johtaa harmillisiin ristiriitoihin kaupan osapuolten kesken. Kiinteistönvälittäjällä on usein valmiiksi tiedossa hyväksi todettuja kuntotarkastajia, joita voi suositella asiakkailleen. Hyvän välitystavan mukaan välittäjän suosittelemat kuntotarkastajat ovat sellaisia, jotka suorittavat tarkastuksen asuntojen kuntotarkastuksesta laadittujen LVI- ja KH-kortistojen ohjeiden mukaan. 

Mitä kuntotarkastuksessa tarkastellaan?

Kuntotarkastus tapahtuu aistinvaraisin menetelmin pintapuolisesti. Joissakin tapauksissa tarvittaessa rakenteita saatetaan avata tarkastusta varten esimerkiksi kosteusmittausta varten jolloin rakenteisiin voidaan porata reikä. Mikäli kuntotarkastuksessa havaitaan tarve jonkin rakennuksen osan tarkempaan tutkimukseen, on syytä tehdä tarkempi kuntotutkimus, johon voi sisältyä rakenteiden avaamista, näytteiden ottoa ja mittauksia. Tästä kuitenkin sovitaan aina erikseen. 

Kuntotarkastuksessa tarkastetaan muun muassa asunnon kulkuaukolliset tilat, rakennuksen julkisivut, katto sekä rakennuksen vierusta. Lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa arvioidaan ainoastaan näkyvien osien ja iän perusteella. 

Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti, jossa ilmenee asunnon puutteet, vauriot, korjaustarpeet sekä korjausehdotukset. Raportissa tulee olla myös valokuvia tarkastetusta kohteesta.

Kuntotarkastus ei poista ostajan vastuuta 

Kuntotarkastus ei poista ostajan vastuuta ja näin ollen ostajan tarkastusvelvollisuus on voimassa, vaikka kohteeseen tehtäisiin kuntotarkastus. Ostajan ei siis ole mahdollista jälkikäteen vedota laatuvirheenä sellaiseen, joka on oletettavasti voitu havaita asunnon tarkastuksessa. 

Asunnon ostajan on syytä perehtyä myös kuntotarkastusraporttiin kunnolla. Kuntotarkastusraportista löytyy usein pieniä huomautuksia ja korjaustarpeita ja se saattaa säikäyttää asunnon ostoa harkitsevan ostajan. Kannattaa kuitenkin huomioida, että käytetyssä asunnossa on lähes aina jotakin pientä kohennuksen tarvetta. Osa kuntotarkastusraportissa mainituista huomioista voi myös olla aivan tavallisia asunnon ikääntymiseen liittyviä asioita, joita tarkastajan kuuluu kirjata ylös raporttiin. Mikäli kuitenkin jokin kuntotarkastusraportissa ilmenevä asia mietityttää ostajaa, voi hän olla yhteydessä raportin tekijään mahdollisten lisätietojen selvittämiseksi. 

Lähde: SKVL